Kuopion työllisyysalue tähtää työmarkkinoiden suunnanmuutokseen, uusi työllisyysohjelma nostaa työnvälityksen, yritysten kasvun ja nuoret keskiöön

Kuopion työllisyysaluelautakunta hyväksyi 3.9.2026 Kuopion työllisyysalueen uuden työllisyysohjelman. Ohjelma ulottuu vuoteen 2029 ja asettaa alueelle kunnianhimoiset tavoitteet: enemmän avoimia työpaikkoja, enemmän onnistuneita työnvälityksiä, lyhyempiä työttömyysjaksoja ja nuorisotyöttömyyden merkittävä vähentäminen.

Työllisyysohjelman lähtökohta on selkeä. Työllisyyspalvelujen tehtävänä ei ole vain hoitaa työttömyyttä. Niiden pitää saada työmarkkinat toimimaan paremmin.

Kuopio on Pohjois-Savon väestön, työpaikkojen ja työmarkkinoiden kasvun veturi. Samaan aikaan työttömyys on korkealla ja erityisesti nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien tilanne on vaikeutunut. Pidemmällä aikavälillä haaste kääntyy toiseen suuntaan. Työikäinen väestö vähenee ja osaavan työvoiman saatavuus kiristyy. Alueen kasvu ratkaistaan siksi pitkälti siinä, kuinka hyvin yritysten työvoimatarpeet ja alueella oleva osaaminen saadaan kohtaamaan.

Työllisyyspalveluista rekrytoinnin kumppani

Ohjelmassa julkiselle työnvälitykselle asetetaan aiempaa vahvempi rooli. Tavoitteena on rakentaa työllisyyspalvelusta yrityksille ja työnantajille kiinnostava ja vaikuttava rekrytoinnin kumppani.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajien tarpeet pitää tuntea paremmin, avoimia työpaikkoja saada enemmän työllisyyspalvelun tietoon ja työnhakijoiden osaaminen saada nykyistä tehokkaammin työnantajien näkyville. Asiakastyötä suunnataan kysyntä- ja työllistymislähtöiseksi. Palveluja selkeytetään, asiakasonnistumista vahvistetaan ja työvoiman liikkuvuutta edistetään koko alueella. Tiedon, digitaalisten palvelujen ja tekoälyn hyödyntämistä lisätään työnvälityksen tukena.

Työllisyysaluejohtaja Tiina Mäenpään mukaan muutos näkyy siinä, mitä työllisyyspalveluilta jatkossa odotetaan.

”Meidän pitää tuntea sekä työnhakijat että työnantajat sekä tietää alueen työpaikat. Haluamme olla mukana siinä hetkessä, kun yritys miettii kasvua, rekrytointia tai uuden osaamisen tarvetta. Mitä paremmin saamme osaajat ja työnantajat löytämään toisensa, sitä enemmän työllisyyspalvelu tukee koko alueen elinvoimaa.”

Tavoitteet näkyvät numeroina

Ohjelma ei jää yleisten tavoitteiden tasolle. Vuoteen 2029 mennessä uusien julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrä halutaan kasvattaa yli 15 000:een vuodessa. Työllisyyspalvelun kautta yleisille työmarkkinoille välitettyjen työnhakijoiden määrässä tavoitellaan noin tuhatta onnistumista vuodessa.

Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta pyritään laskemaan 4,8 prosentista pitkän aikavälin keskiarvoon 3,1 prosenttiin. Päättyneiden työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto halutaan lyhentää 31 viikosta 20 viikkoon. Myös kansainvälisen työvoiman määrän kasvulle asetetaan tavoite.

Nuorille annetaan työllisyyslupaus

Yksi ohjelman vahvimmista painotuksista on nuorten työllisyys. Kuopion työllisyysalue asettaa päämääräkseen nuorisotyöttömyyden merkittävän vähentämisen. Tavoitteena on saada kausitasoitettu nuorisotyöttömyysaste alle yhdeksään prosenttiin.

Nuorten työllisyyslupauksella halutaan rakentaa konkreettisia reittejä koulutuksesta ensimmäiseen työpaikkaan ja vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa.

”Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta työmarkkinoiden ulkopuolelle. Ensimmäinen työpaikka, harjoittelu tai muu aito yhteys työelämään voi ratkaista paljon. Nuorten työllisyys ei ole vain työllisyyspalvelujen asia vaan tarvitsemme mukaan yritykset, oppilaitokset, kunnat ja koko alueen toimijaverkoston”, Mäenpää sanoo.

11 kuntaa, yhteiset työmarkkinat

Kuopion työllisyysalue muodostuu 11 erilaisesta kunnasta. Ohjelmassa tunnistetaan, että työmarkkinat, yritysrakenne ja palvelutarpeet vaihtelevat kunnittain. Siksi koko alueen yhteisten tavoitteiden rinnalle rakennetaan pysyvä kuntayhteistyön toimintamalli.

Työllisyysalue ja kunnat seuraavat yhdessä työllisyyden kehitystä, yritysten työvoima- ja osaajatarpeita sekä palvelujen toimivuutta. Kuntien elinkeino-, työllisyys- ja kotoutumispalvelut sovitetaan nykyistä tiiviimmin yhteen työllisyysalueen lakisääteisten palvelujen kanssa. Lähipalveluja kohdennetaan erityisesti tilanteisiin, joissa henkilökohtaisesta kohtaamisesta ja paikallisista verkostoista saadaan suurin hyöty.

Ohjelma syntyi yhdessä asiakkaiden, kuntien ja henkilöstön kanssa

Työllisyysohjelmaa valmisteltiin kevään 2026 aikana laajana osallistavana prosessina. Mukana olivat työllisyysalueen henkilöstö, kaikki omistajakunnat, sidosryhmät sekä henkilö- ja työnantaja-asiakkaat. Asiakaskyselyistä ja -tilaisuuksista kertyi palautetta lähes tuhannelta henkilöltä ja työnantajalta.

Seuraavaksi ohjelma siirtyy toimeenpanoon. Työllisyysalueen yhteiset tavoitteet viedään palvelujen, tiimien ja henkilöstön tavoitteisiin sekä käytännön tekemiseen.

”Tämä ohjelma kertoo, mihin haluamme päästä vuoteen 2029 mennessä. Nyt alkaa tärkein vaihe eli tavoitteiden muuttaminen arjen tekemiseksi. Onnistumista mitataan lopulta sillä, syntyykö alueelle enemmän työtä, löytävätkö yritykset tarvitsemansa osaajat ja pääsevätkö ihmiset nopeammin kiinni työelämään”, Mäenpää kiteyttää.

Lisätietoa

Työllisyysaluejohtaja Tiina Mäenpää, tiina.maenpaa@kuopio.fi, p.044 718 7502.